Johannesjuhlat täyttivät Keskuskoulun juhlasalin

4.8.2009 09:43 Historian kuudennetkymmenennet Johannesjuhlat vietettiin lauantaina Liedossa. Keskuskoulun juhlasaliin kerääntyi perinteisten juhlamenojen pariin kolmisensataa johannekselaista eri puolilta Suomea, ja kauempaakin.

Jorma Kesäläinen oli saapunut Johannes-Seura ry:n juhliin Espanjan aurinkorannalta asti.
—Eihän se välimatka ole kuin 3.850 kilometriä, kyllä sellainen reissu pitää Johannesjuhlien takia tehdä! Omalta kohdaltani juhlat ovat jääneet historiansa aikana väliin kahdesti. Vuonna 1955 olin suorittamassa varusmiespalvelustani  ja 1963 telakan palveluksessa maailman merillä, kahdettatoista talveaan Espanjassa odottava Kesäläinen kertoo.
Menopaluu-lipusta Espanjaan on edelleen paluu käyttämättä. Takaisin Suomeen, ja Johannesjuhliin, pitää silti päästä vuodesta toiseen.
—Ilmeisesti se on tämä rakkaus tähän heimoon. Yhteinen kieli ja yhteinen kulttuuri. Jokin näistä ihmisistä vain tekee niin tärkeitä, että tippa nousee linssiin kun heitä tapaa, Kesäläinen tuumaa.
Internet-aikana yhteyden pito suomalaisiin ja karjalaisiin sukulaisiin ja tuttaviin käy Välimeren rannaltakin kätevästi ympäri vuoden.
Johannes-Seuran vuosittaiset juhlat kiertävät neljän vuoden sykleissä Paimion, Piikkiön, Kaarinan ja Liedon välillä. Näihin neljään kuntaan sijoitettiin enin osa Johanneksen pitäjän evakoista jatkosodan päätyttyä.

Katse tulevaisuuteen

Juhlat avattiin Liedon kirkossa pidetyllä hartaushetkellä.
—Kun kielletään menneitä murehtimasta, sillä tahdotaan rohkaista ihmistä, heimoa ja kansaa elämään tätä päivää. Historian pyörää kun ei voi panna pyörimään samaa aikaa uudestaan. Samalla Jumala kehottaa huomaamaan, että nykyisyys ja hyvä tulevaisuus on hänen käsissään, Liedon entinen kirkkoherra Erkki Marttinen totesi puheessaan.
Juhlapuhujaksi Johannes-Seura oli kutsunut Karjalan Liiton puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen. Laukkanenkin korosti puheessaan tasapainoa menneen ja tulevan välillä.
—Näin 60-vuotisjuhlissa on hyvä katsoa menneeseen  ja arvioida samalla tulevia vuosikymmeniä. Johannes-Seurassa se on ainakin ymmärretty hyvin, Laukkanen sanoi viitaten Johannes-Seuran vastavalittuun puheenjohtajaan, 70-luvulla syntyneeseen piikkiöläiseen Janne Asoon.
—Ihmisten identiteetti on aiemmin ollut maa- ja paikkasidonnaista. Nykyään ihmisen identiteettiä määrittää kulttuuri ja kieli. Karjalaisuus on niin vahva kulttuuri, että siihen on ollut, ja on jatkossakin, helppo kiinnittyä, Laukkanen jatkoi.
Johannes-Seuran puheenjohtaja Aso ja sihteeri Soile Suomi jakoivat vuosijuhlassa myös ansiomerkkejä. Hopeisen ansiomerkin saivat Outi Fingerroos ja Laila Peltola. Pronssisella ansiomerkillä palkittiin Jouko Hörkkö, Jorma Kuusisto, Eira Laiho ja Maire Suominen.
 

- Matti Lehtonen