Lieto hyväksyi tilinpäätöksensä, mutta tulevaisuus huolettaa

18.6.2009 09:28 Liedon kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2008 tilinpäätöksen sekä myöntänyt vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille sekä viranhaltijoille.

Liedon toimintakulut olivat 70,5 miljoonaa euroa viime vuonna. Kasvua edellisestä vuodesta oli 11 prosenttia. Kunnat nettomenot olivat 60,8 miljoonaa euroa, missä on kasvua 12,4 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu oli 8,9 prosenttia. Kasvu selittyy virka- ja työehtosopimuksella, joka solmittiin vuoden 2007 lopulla.
Lieto sai verotuloja 49,9 miljoonaa euroa. Verotulot lisääntyivät 7,3 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen.
Poistojen jälkeen Liedon tilikauden tulos oli 259.000 euroa alijäämäinen.
Liedolla on lainaa noin 30 miljoonaa euroa eli 1.867 euroa asukasta kohden. Varsinais-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta on 1.700 euroa asukasta kohden.

Miten tästä eteenpäin?

Valtuustoryhmät arvioivat tilinpäätöstä ryhmäpuheenvuoroissa, joiden pituudet vaihtelivat vasemmistoliiton ryhmän yli kolmen liuskan pituisesta puheesta aina lyhyisiin kommentteihin saakka. Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset jättivät ryhmäpuheenvuorot pitämättä.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Pasi Lappalainen kiinnitti huomiota henkilöstökulujen kasvuun. Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus on voimassa ensi tammikuun loppuun saakka. Samaan aikaan talouden ennusteet povaavat tälle vuodelle laskua ja ensi vuodelle nollakasvua.
—Sopii vain toivoa, että syksyn palkkaratkaisuissa päästään myös kuntasektorilla niin sanottuun nollaratkaisuun, Lappalainen sanoi.
—Ainakaan nykytilanteessa kunnallisveron nostovipua ei saa käyttää kohoavien palkkakustannusten rahoittamiseen.
Lieto on uudistamassa hallintosääntöään tämän vuoden aikana.
—Kunnan hallintosääntö on instrumentti, jolla voimme luoda hallintoon joko ketteryyttä tai byrokratiaa.
—Osastojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää ja käytössä olevat henkilöstöresurssit kohdistaa niin, että ne palvelevat koko kunnan organisaatiota yli osastorajojen.
Kokoomuksen ryhmä on kiinnittänyt huomiota sairauspoissaolojen määrän pienoisen kasvuun. Liedossa on käytössä varhaisen tuen malli, joka pitäisi ottaa laajempaan käyttöön.

Toinen näkökulma

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Juha Heikkilä näki henkilöstömenojen kasvun toisesta näkökulmasta.
—Syyn vierittäminen miinusmerkkisestä tuloksesta kunnan henkilöstön niskaan on arveluttavaa ja moraalitonta mustamaalaamista.
—Esimerkiksi sosiaalipalveluissa, terveydenhuollossa ja teknisessä toimessa käytetään runsaasti yksityiseltä sektorilta ostettuja palveluja ja tuotteita, joiden hinta-laatu -suhdetta pitäisi arvioida huomattavasti tarkemmin.
Myös vasemmistoliiton ryhmä kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen kasvuun.
—Ensisijainen haaste on se, että Liedon kunnan henkilöstöpolitiikassaan pitää olla luotettava ja houkutteleva työnantaja. Kunnassa on tehtävä kaikki voitava henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa käsiteltiin muiden muassa pitkäaikaistyöttömyyden onnistunutta torjuntaa, arvokeskustelua, veden, sähkön ja lämmityksen säästöä, terveyskeskusmaksuja ja syrjäytymistä. Tilinpäätöksestä löytyi myös paljon hyvää kuten Ilmaristen kouluun saatu osa-aikainen kirjastovirkailija.

Napakoin lausein

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Johanna Vuolle-Nurmi toivoi realismia perusturvalautakunnan budjetointiin.
Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Minna Vuorio-Lehti toivoi myös realistia budjetointiin. Lisäksi kunnan pitää muistaa kestävä kehitys kaikissa päätöksissään ja toimissaan.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Jukka-Pekka Kuokkanen toi myös esille perusturvalautakunnan 1,6 miljoonan euron toimintakulujen ylityksen. Kuokkanen peräänkuulutti realismia sekä uutta ajattelua.
Matti Metsistö (sd.) totesi, että perusturvalautakunnan talousarvion ylitystä ei oltu käsitelty valtuustossa.
—Vaara on, että valtuusto joutuu sivuraiteille.
Metsistön mukaan alibudjetointi vaikeuttaa tarpeellisten muutosten näkemistä.
Minna Ylikännö (sd.) toi esille julkisuudessa esitetyn näkökannan, että tietoinen alibudjetointi pitäisi kriminalisoida. Ylikännö kysyikin, tehdäänkö Liedossa tietoisesti alibudjetointia?
Kunnanjohtaja Terhi Isotalo kiisti tietoisen alibudjetoinnin. Talousarviosta päättää kunnanvaltuusto. Isotalo selvitti, että erikoissairaanhoidon menoja kunta ei voi hallita. Harkinnanvaraiset menot lisääntyvät, kun tarjontaa on. Liedon pitää myös selvittää, miten ennaltaehkäisevä työ näkyy lasten huostaanottojen määrässä.

- Pekka Remes