Askel kerrallaan kohti työelämää

9.4.2009 10:46 Jos olisit 50-vuotias selkäpotilas, kitkuttanut kymmenen vuotta työttömyyskorvauksella ja mieli olisi sillä tavalla maassa, ettei huvittaisi enää oikeastaan mikään, jaksaisitko eräänä aamuna ponkaista ylös ja lähteä hakemaan työtä?

Enpä usko. Jos jaksaisit, olisit tehnyt sen jo aikaisemmin. Sitä ennen olisit myös päivittänyt ammattitaitosi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.
Silloin et tarvitsisi sitä apua, jota Liedon Kisällikellarissa on tarjolla pitkäaikaistyöttömille.
—Meidän asiakkaamme ovat niitä, jotka tipahtivat edellisen laman aikana pois työmarkkinoilta. Kun on ollut kymmenen vuotta työn ulkopuolella, on olemassa sekä syitä että seurauksia siihen, että terveys ei ole enää kunnossa, kertoo palveluohjaaja Toni Nordblom.
Yli kolmanneksella PTT-hankkeen asiakkaista tuki- ja liikuntaelimistön kivut ja mielenterveysongelmat liittyvät yhteen. Kipu saa aikaan pitkäaikaisen stressin ja sen seurauksena masennuksen. Elämänhallintaa horjuttava kierre on valmis.
—Keskivaikea masennus heikentää ihmisen toimintakykyä, työkyky on mennyt jo sitä ennen. Ihminen ei enää jaksa kiinnostua omien asioiden hoidosta.

Liedon malli korostaa yhteistyötä

Täkäläisten pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa on otettu aimo harppaus eteenpäin, kun Lieto on 17 muun kunnan tavoin paneutunut puolentoista vuoden ajan pohtimaan, kuinka katkaista liian kauan jatkunut työttömyys. Pilottivaiheessa kehitettyä mallia juurrutetaan ja kehitetään edelleen seuraavat puolitoista vuotta.
Liedon luomassa mallissa painottuvat yhteistyö, yksilöllisyys ja vaiheittaisuus.
—Olemme koonneet sosiaalitoimen, työvoimatoimiston ja terveydenhuollon toimimaan yhdessä ja viemään asiakkaan asioita samaan suuntaan, tiivistää tärkeimmän oivalluksen palveluohjaaja Toni Norbdblom.
—Pelkkä terveystarkastus ei riitä. Tarvitaan yksilöllisiä kartoituksia työkyvystä ja sitä, että kaikki toimijat tietävät, missä ja minne milloinkin mennään.

Eläkkeelle vai töihin?

Kartoituksen myötä selviää kaksi suuntaa: Jos ihminen ei ole enää työkykyinen, päädytään eläkkeelle. Jos työkykyä on, tähdätään töihin. Esteitä puretaan pala kerrallaan.
Nordblomin mukaan pitkäaikaistyöttömän ensisijainen toive on yleensä päästä eläkkeelle, sillä pitkän työttömyyden jälkeen on vaikea nähdä itseään enää tiukasti työnsyrjässä kiinni. Projektin 69 asiakkaasta neljä on saanut myönteisen eläkepäätöksen. Osa vielä odottelee päätöstä.
—Yleensä se on kielteinen, Nordblom palauttaa maanpinnalle ja kertoo yhteiskunnan asenteiden koventuneen viimeisten vuosien aikana.
Vielä viisi vuotta sitten saattoi saada myönteisen eläkepäätöksen, jos sairasti keuhkoahtaumatautia ja oli ylipainoinen.
—Nyt eläkepäätös on kielteinen ja mukana seuraa kehotus laihduttaa.

Työllistymisen portaat yksitellen

Kielteisestä eläkepäätöksestä alkaa toinen polku: ruvetaan kiipeämään työllistymisen portaita askel kerrallaan. Kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun kautta edetään työelämänvalmennukseen ja harjoitteluun, siitä ehkä oppisopimuksen kautta takaisin työelämään. Koko ajan rinnalla kulkee palveluohjaaja, joka tuntee asiakkaansa.
—Tärkeää on, että löydetään kullekin ihmiselle sopiva määrä työtä. Ensin se voi olla neljä tuntia viikossa, lopulta 6,5 tuntia päivässä.
Palveluohjaajan ei tarvitse kauan perustella, miksi työelämä voittaa työttömyyden kuusnolla.
—Työttömänä ei voi päästä velkajärjestelyyn. Velka annetaan anteeksi vain niille, jotka tekevät työtä. Lisäksi oikea annos työtä pitää ihmisen kasassa: sekä liiallinen että liian vähäinen työ kaatavat seinät päälle.

- Mari Kokkonen