Kansallinen sotaveteraaniviikko päättyi Lietoon

17.3.2009 10:17 Viime viikolla vietetty kansallinen sotaveteraaniviikko päätettiin sunnuntaina Liedossa komeasti ja juhlavasti. Sotaveteraaniviikon päätösjuhlassa Liedon keskuskoululla vietettiin samalla Liedon sotaveteraanit ry:n 40-vuotisjuhlaa sekä yhdistyksen naisjaoston 35-vuotisjuhlaa.

—Sotaveteraanien yhteydessä puhutaan usein, ja oikeutetusti, sankaruudesta ja rohkeudesta. Ehkä kiteytetysti voisi sanoa, että rohkeus on pelon hallintaa, sankaruus valmiutta uhrata oma henki toisen puolesta. Ehkä termit ovat kärsineet ajassa inflaatiota, ja maailmakin on muuttunut, mutta uskon, että Suomen todelliset sankarit ovat ne veteraanit, lotat ja koko sota-ajan sukupolvi, joita meillä on tänään mahdollisuus kunnioittaa, kiitti juhlaväkeä Liedon kunnan puolesta Liedon kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Anne-Mari Virolainen.

Veteraanien kotona asumiseen tukea

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi lietolainen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.
—Suomen Sotaveteraaniliitto on yli 50 vuotta kestäneen toimintansa aikana ollut tärkeä vaikuttaja veteraanipolitiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa laajemminkin. Järjestöjen tiivis yhteistyö valtiovallan, muun julkisen sektorin sekä veteraani- ja vanhusjärjestöjen kanssa on vauhdittanut viime vuosikymmenien veteraanipoliittisia uudistuksia. Erityisen tärkeää on ollut maan kattava alueellisten yhdistysten toiminta.
Hyssälän mukaan valtion budjettiin on tänä vuonna varattu 400 miljoonaa euroa sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksiin. Hyssälä perää kunnilta monipuolisia avo- ja kotikuntoutuksen malleja, jotta veteraanien kotona asumista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
—Erityisesti huolehditaan riittävistä kotipalveluista ja nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta. Veteraanikuntoutus on nähtävä osana kunnan vanhustenhuoltoa. Ohjeet eivät ole enää pitkään aikaan estäneet järkevää kuntatason toimintaa.

Yhdistys kerää yhteen

Liedon sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtajan Markku Heinosen mukaan sotien alkaessa Liedon 4.100 asukkaasta noin 600 miestä kutsuttiin palvelukseen. Heistä 76 antoi rintamalla henkensä. Lottia Liedosta lähti palvelukseen yhteensä noin 160. Kotirintamalle jäivät naiset, nuoret ja vanhukset huolehtimaan raskaaksi käyneestä arjesta ja toimeentulosta.
Liedon sotaveteraanit ry perustettiin 1969, jolloin sotien päättymisestä oli kulunut jo 25 vuotta.
—Yhdistys kerää meidät yhteen tukemaan toisiamme. Samoissa teltoissa ja korsuissa me olemme olleet, tiivistää  paikallisyhdistyksen roolin varapuheenjohtaja Jaakko Säteri.
Vuonna 1974 yhdistys sai naisjaoston, ja 1976 Liedon Asemalle valmistui takalinjojen esikuntakorsuista vaikutteensa hakenut Korsutupa veteraanien kokoontumistilaksi. Savusauna ja uimalampi valmistuivat seuraavana vuonna.
—Suurin ongelma korsun rakentamiselle oli rakennusluvan saaminen. Paikalliset poliitikot arvelivat, että nyt ne sotahullut ryhtyvät rakentamaan korsuja ja taisteluhautoja. Vasta henkilökohtaisten tapaamisten jälkeen lupa saatiin toisella yrittämällä, kertoi kokoontumistilan takkuisesta alusta Markku Heinonen.

Kultainen ansioristi Väinö Kaukoselle

Juhlassa palkittiin kultaisella ansioristillä Väinö Kaukonen. Sotaveteraanien ansioristin sai Anja Kaukonen.
Kultaisen ansiomerkin saivat Laimi Aaltonen, Markku Heinonen, Jaakko Kailiala, Liisa Lahtinen, Aila Peltola, Sirkka Säteri, Kauko Tomberg, Sisko Urpomäki.

- Mari Kokkonen