Raija Junnila on kädentaitaja töissä ja vapaalla

12.3.2009 11:44 —Kyllä moni on ihmetellyt, että maalaatko sinä, kertoo ruskolainen Raija Junnila. Niille monille Junnila on tuttuakin tutumpi Ruskon kunnan hammaslääkärinä. Harva on tiennyt, että hän on jo kolmisenkymmentä vuotta harrastanut intensiivisesti kuvataiteita.

—Tämä nimetön työ syntyi vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Se on roikkunut työhuoneeni seinällä kahdeksan vuotta, sanoo Raija Junnila.

Viime viikolla aukesi Junnilan ja turkulaisen Ulla Iso-Järvenpään yhteisnäyttely Elämän värejä turkulaisessa galleria Rayassa.
—Yksi syy näyttelyn pitämiseen on juuri se, että kukaan ei tiedä, että maalaan. Lisäksi päätin joskus, että kun täytän 60 vuotta, pidän näyttelyn. Vähään viipeellä, ikä tuli täyteen jo vuosi sitten.
Sekä Junnila että Iso-Järvenpää ovat maalanneet Turun Sunnuntaimaalareiden riveissä vuosikausia. Molemmille on yhteistä myös rakkaus abstraktiin kuvaan ja voimakkaisiin väreihin.
Junnilan mukaan harrastelijalle on korkea kynnys laittaa omia töitään esille. Parivaljakko ajatteli, että yhdessä uskaltaa paremmin.
—Helposti sitä ajattelee, että mitä ihmisetkin sanoo, ei ne osaa edes kunnon maisemia maalata, naurahtaa Junnila.

Ihminen lähellä, tunteet pelissä

Junnila aloitti Ruskolla vuonna 1973. Hän on ehtinyt hoitamaan jo useamman ruskolaissukupolven hammaskalustoa. Viime vuosi oli ensimmäinen osa-aikaeläkkeellä. Vaikka aikaa on nyt enemmän maalausharrastuksellekin, ei Junnila vietä jokaista liikenevää tuntia kankaan edessä.
—Maalaan saman verran nyt kuin ennenkin. Ylimääräinen aika menee talon ja mökin hoitamiseen.
Junnilalle maalaaminen on ollut myös tunteiden käsittelyä ja stressinpurkua.
—Olen aina nauttinut päivätyöstäni. Työni on kuitenkin hyvin säädeltyä. Siinä ei voi irrotella ja improvisoida. Hammaslääkärin työssä on kuitenkin tunteet pelissä. Siinä mennään suuhun, hyvin yksityiselle alueelle lähelle ihmistä, joka voi olla peloissaan, analysoi Junnila.
Junnila on kokenut, että käsitys siitä, millaisia eri ammatinharjoittajat ovat ihmisinä, voi olla hyvinkin kapea. 
—Ihmiselle suodaan tietty rooli, jota pitäisi aamusta iltaan vetää. Halusin tuoda sitäkin esiin, että hammaslääkäritkin ovat ihmisiä, joilla on muutakin elämässä kuin työ.

Esteettisyys ja kädentaidot yhdistävät

Mielenkiintoinen yksityiskohta Turun Sunnuntaimaalarien jäsenistössä on se, että useat heistä ovat ammatiltaan hammaslääkäreitä. Liekö esteettisyyden taju ammattikuntaan hakeutuville ominainen, myötäsyntyinen piirre? Ainakin tasainen hammasrivi yhdistetään tavanomaisesti kauneuteen.
—Se on kyllä totta, että sekä maalaamisessa että hammaslääkärin työssä tarvitaan muotojen ja värienkin hallintaa, Junnila arvelee.
Vaikka taide on ollut Junnilalle pitkään tärkeä henkireikä ja harrastus, ei siitä olisi ollut hänelle ammatiksi.
—Nuorempana piirustelin vain huvikseni. Kun koulussa olisi saanut ottaa ranskaa ja piirustusta, minä otin mieluummin latinaa! naureskelee Junnila. 
Värit ovat Junnilan teoksissa voimakkaita. Rohkea värienkäyttö on näkynyt myös hänen kodinsisustuksessaan.
—Värit ovat minulle erittäin tärkeitä. Kun aikoinani muutin Ruskolle, halusin tummanvihreät keittiökaapit. Eräs putkimies oikein pysähtyi ovelle ja äännähti "ohhoh!". 
Seuraavaksi luvassa on uusi aluevaltaus — kuvanveistokurssi. Laitetaanko sen antimilla kenties uusi näyttely pystyyn?
—Kun nyt selviäisi tästäkin, nauraa Junnila.

- Elina Valkonen