Tarvasjokelainen Heikki Juusti sai hengenpelastusmitalin

21.6.2018 Tarvasjokelainen 58-vuotias Heikki Juusti sai eilen tasavallan presidentin myöntämän hengenpelastusmitalin pelastettuaan kaverinsa jäistä pilkkireissulla maaliskuussa 2017.

—Pääasia, että kumpikin pääsimme elävänä kotiin. En ole mitään mitalia kaivannut. Jokainen olisi samassa tilanteessa toiminut samoin. Kun kerran kaverin kanssa mennään pilkille, kaveria ei jätetä, sanoo Juusti.
Hengenpelastusmitali on tunnustus erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta.
—Elämä on aika kovaa ollut minulla sillä tavalla, että ihan pienistä en hetkahda, toteaa Juusti, jolle hengenpelastusmitalia ehdottivat jutun levittyä muut tarvasjokelaiset, etunenässä Minna Hallanheimo.

Tilanne ohi vartissa

Maaliskuun loppupuolella vuonna 2017 Heikki Juusti oli pilkillä meren jäällä Sauvon Rajalahdessa. Lahti oli osittain jäässä, osittain näkyi avovettä.

—Vaihdoin paikkaa saaren päähän sulapaikat rannan kautta väistäen. Kaveri tuli kohta perässä, mutta lähtikin menemään kohti avovettä. Kohta näin, kuinka hän putosi jäihin. Jätin tavarani siihen ja lähdin auttamaan.
Juusti pääsi potkukelkalla 30 metrin päähän kaverista. Sen jälkeen hän eteni jäällä kairaten joka viiden metrin päähän reiän. Kun jäätä oli enää kuusi senttiä, Juusti totesi parhaaksi jäädä siihen.
—Heitin kaverille 10 metrin sidontaliinan koukun ja rupesin vetämään kookasta miestä ylös. Saappaat eivät kuitenkaan pitäneet jäällä, vaikka oli nastatkin. Kiersin kairan jäähän ja laitoin saappaan sen taakse, jolloin oli tukeva vetää.
Kolme kertaa kaveri nousi avannosta vyötäröön asti, mutta aina jää petti alta. Neljännellä kerralla Juusti sai vedettyä kaverin ylös asti.
Kaikki tapahtui varsin nopeasti, ja arviolta reilun vartin kuluttua jäihin putoamisesta kaverukset olivat jo autolla.
Juusti ei mennyt tilanteessa paniikkiin, jolloin toimintavalmius säilyi hyvänä. Maatalousyrittäjänä sikoja kasvattava mies itse miettii, että työssä tulee vastaan kaikenmoista, mikä kasvattaa luonnetta. Nuoruuden kilpahiihtoharrastuskin on ehkä tuonut tiettyä periksiantamattomuutta.
—Olimme onneksi hyvin varustautuneita. Kummallakin oli kelluntapuku päällä, pelastusliivit ja naskalit. Sen kyllä opin, että aina, kun menee pilkille, pitää olla varusteet mukana, sanoo hengenpelastusmitalilla palkittu.

Elina Lavonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä