Työhyvinvoinnin lisääminen voisi olla Suomen pelastus

Kirkossa lanseerataan uutena juttuna työhyvinvoinnin kirkkopyhää, jota vietettiin Liedossa viime sunnuntaina. Ajatuksia aiheesta vaihtoivat työhyvinvointiin perehtynyt lääkäri Marjo Sinokki ja kirkkoherra Esko Laine.

Työyhteisössä syntyy murheellinen kierre, jos ongelmat yritetään ratkaista nimeämällä joku syntypukiksi.

—Jos ajatellaan, että se Matti tai Maija nyt vaan on niin vaikea ja ongelmallinen, asioita ei voida muuttaa. Ongelma ei todennäköisesti poistu, vaikka kuinka se syyllinen sieltä osoitettaisiin, toteaa työhyvinvointiin perehtynyt lääketieteen tohtori Marjo Sinokki.
Syyttelyn sijaan pitäisi koittaa yhdessä löytää ratkaisuja, yrittää ymmärtää työkavereita ja antaa anteeksi. Töissä asioita tulisi aina tarkastella työkeskeisesti ja toiminnan kautta: millä tavalla toimimalla voisimme jatkossa estää ongelmien syntymisen?
Lietolainen Marjo Sinokki toimii työterveysjohtajana Turun Työterveystalossa, joka tuottaa työterveyshuollon palveluita Turun kaupungille sekä yrityksille ja julkisille yhteisöille.
Vastaanotolla työhyvinvointiin liittyvät asiat tulevat jatkuvasti vastaan. Esimerkiksi työterveystarkastuksen yhteydessä käy nopeasti ilmi, onko ihminen innostunut, viihtyykö hän työssään ja miten työyhteisö voi.
—Kiusaaminen on nykypäivän vitsaus. On pieni joukko ihmisiä, jotka voivat työpaikalla huonosti. Tilanteet ovat ongelmallisia. Sitä voi tehdä niin monella tavalla, eikä kiusaaja välttämättä edes tiedä kiusaavansa.
Kiusaaminen voi ilmetä siten, että mitätöidään työkaverin puheita ja torpataan hänen ideansa naureskellen. Ihminen voidaan jättää työyhteisön ulkopuolelle tai antaa hänelle järjestelmällisesti huonompia töitä.
—Kiusata voi myös niin, että syyttää toista kiusaamisesta. Esimiehet tulevat helposti syytetyksi kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, huomauttaa Sinokki.

Esimies luo tunneilmaston

Työyhteisön ilmapiiristä ja töiden sujumisesta ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet. Ei voida sanoa, että nämä asiat ovat yksin esimiehen harteilla, vaikka esimies onkin paljon vartijana.

—Esimies luo aika pitkälti työpaikan tunneilmaston. Jos esimies on se myrtsinaama ja työpaikan energiasyöppö, muu väki tuskin voi kauhean hyvin siinä ympärillä, toteaa Marjo Sinokki.
Esimiehen tehtävä on saada työt sujumaan, luoda turvallinen ja innostunut ilmapiiri sekä edellytykset työntekijöiden onnistumiselle.
Työhön suhtaudutaan nykypäivänä monella tavalla. Joillekin ihmisille työ on välttämätön paha, toisille itsensä toteuttamisen lähde, joillekin jopa kutsumus tai elämäntehtävä. Jos vierekkäisissä huoneissa työskentelee kaksi täysin vastakkaisesti työhön suhtautuvaa ihmistä, törmäyksiltä on vaikea välttyä.
—Innostuneet ihmiset ovat työyhteisön kannalta aarteita, leipääntyneet taas luovat ympärilleen negatiivista ilmapiiriä. Osa innostuneista kylläkin rakentaa omaa uraa, osa taas työyhteisöä, sanoo Sinokki.
Työhyvinvointia syntyy, kun työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.
Parhaimmillaan työ antaa merkitystä elämälle ja vahvistaa ihmisen itsetuntoa, mutta työ voi olla myös vaaraa tai peräti sairautta aiheuttava tekijä.
Työhyvinvointiin panostetaan Suomessa vuosittain noin 2 miljardia euroa muun muassa koulutuksen, työterveyshuollon ja työkyvyn ylläpitämisen muodossa. Työpahoinvointi maksaa vuodessa 41 miljardia euroa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeinä, sairauspoissaoloina, työtapaturmina ja ammattitauteina.
—Työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Se on ehkä Suomen pelastus, jos työhyvinvointia pystytään parantamaan.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä