Varsinais-Suomen sillat huutavat korjausta

Hämeen Härkätiellä Tarvasjoella sijaitseva Ison rasun silta betoniholvilla on vuodelta 1927 ja luokiteltu huonokuntoiseksi.

28.8.2018 Suomessa on valtava määrä pieniä ja isompia siltoja, joista 630 on luokiteltu joko huonokuntoisiksi tai erittäin huonokuntoisiksi. Niitä vaivaavat useimmiten ikä, rapautuminen, vesivuodot ja kaideongelmat.

Koko maan huonokuntoisista silloista viidennes eli 120—130 sijaitsee Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa.
—Nämä ongelmat eivät vaikuta kantavuuteen tai juurikaan haittaa edes käyttöä, joskin painorajoitettuja siltoja on erikseen. Romahdusvaaraa ei pitäisi olla, mutta eihän Italiassakaan kukaan olisi sitä uskonut, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki viitaten Genovassa elokuun puolivälissä romahtaneeseen moottoritien siltaan.
Liikenneviraston tekemän tuoreen luokituksen mukaan Turun Tienoon vaikutuspiirissä on yksi erittäin huonokuntoinen silta, joka on Ysitien leveäkaistatieosuudella, Liedon ja Auran rajalla sijaitseva vuonna 1964 rakennettu Päivästön risteyssilta.
—Siltakorjaus on odottanut sitä, että löytyy rahoitus ja leveäkaistatietä lähdetään nelikaistaistamaan suunnitellusti. Päivästön risteyssilta on rujon näköinen ja ikänsä puolesta korjauksen tarpeessa, mutta silta on iso ja paksu, joten kantavuusongelmaa ei ole, vakuuttaa Nikki.
Huonokuntoisiksi luokiteltuja siltoja Tienoon alueelta löytyy neljä kappaletta: Jäkärlässä Paimalantien alkuun sijoittuva Jäkärlän silta (1932), Liedon keskustan tuntumassa Hämeentien alittava Vierun alikulkukäytävä (1982), Ruskon Vahdontiellä Vähäsilta (1964) sekä Tarvasjoen Hämeen Härkätiellä Ison rasun silta (1927).

Silloissa piisaa korjausvelkaa

Jari Nikin mukaan kaikki sillat tarkastetaan Suomessa vähintään viiden vuoden välein ja korjauskohteet valitaan kunnon perusteella. Kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus.

—Aihe on nyt mediaseksikäs Italian tapahtumien jälkimainingeissa, mutta me olemme tienneet 20 vuotta, että sillat ovat huonossa kunnossa. Rahoituksen puuttuessa korjaukset ovat siirtyneet. Tarpeeksi kun lykätään, tulee halvemmaksi rakentaa uusi, toteaa siltainsinööri.
Oma lukunsa ovat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille.
Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino on noussut 76 tonniin, mikä laittaa sillat entistä lujemmalle. Valta- ja kantateillä ei kuitenkaan ole painorajoitettuja siltoja.

Elina Lavonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä