Sirkkafarmari toimii laatikon ulkopuolella

Ihmiset pyörittelevät vielä silmiään kuullessaan, että lietolainen Ville Aaltonen kasvattaa kotisirkkoja ravinnoksi. —Tämä on tulevaisuutta, tuumaa sirkkafarmari.

17.4.2018 Liedon Ilmarisissa sijaitsevan omakotitalon piharakennuksessa olosuhteet ovat pitkälti kuin tropiikissa: sirkat sirittävät, on lämmintä ja kosteaa. Hiukan ummehtunut haju ja muovilaatikoiden rivi palauttavat kuitenkin todellisuuteen.

Ville Aaltosen, 26, farmilla elää toinen sirkkasukupolvi. Hän haki joulukuussa Tampereelta tuotantonsa alkukannan kahdessa laatikossa. Nyt kotisirkkoja elelee 40 laatikossa munakennokerrostaloissaan ehkä 200.000 kappaletta. Kovin tarkkaa lukua ei ole tiedossa farmarilla itselläänkään.
Lietolainen Ville Aaltonen kasvattaa hyönteisravintoa ensimmäisten joukossa Varsinais-Suomessa. Hän on viidennen polven yrittäjä, joka on töissä vanhempiensa laiturifirmassa ja on siinä sivussa katsellut jo jonkin aikaa omaa liikeideaa.
—Näin Tiede-lehden kannessa jutun hyönteisravinnosta ja lähdin selvittämään mahdollisuuksia. Olen ennakkoluuloton ja otan erikoisuudet avosylin vastaan, joten tämä sopii minulle. Täytyy ajatella laatikon ulkopuolelta ja katsoa tulevaisuuteen, toteaa nuori yrittäjä.
Jos kaikki menee niin kuin ennustetaan, hyönteisravinto alkaa vallata alaa lautasilta. Silloin Ville Aaltosella on jo tuotanto käynnissä ja valmiudet vastata kysyntään.
—Tämä on tulevaisuutta. Jossain vaiheessa täytyy ottaa käyttöön vaihtoehtoisia ratkaisuja ruoantuotannossa, koska karjatalous kuluttaa maapalloa niin hurjasti. Menee muutama vuosi, että suomalaiset sisäistävät tämän, uskoo Aaltonen.
Kynnys on ylitetty, kun pistää sirkan suuhunsa. Aaltosen mukaan kuivattu sirkka ei maustamattomana maistu oikeastaan millekään, mutta sisältää paljon proteiineja kokoonsa nähden.
—Sushiakin katsottiin jossain vaiheessa kieroon. Nyt sitä haluavat kaikki. Erikoisten ihmisten juttu on olla pioneereina ja luoda trendejä, virnistää sirkkafarmari.

Hyönteisiä myslissä ja lihapullissa

Ville Aaltonen on rakentanut sirkkakasvattamon pihapiirinsä autotallirakennukseen. Lämmitys on tuotannossa se suurin menoerä, joten eristys on tehtävä huolella.

Sirkkafarmari on varautunut siihen, että menee muutama vuosi ennen kuin tuotannon saa rullaamaan ja omille jaloilleen myöskin taloudellisesti.
Aaltosen mukaan sirkkojen kasvatusta voi verrata karjan hoitamiseen pienemmässä mittakaavassa.
—Ei tästä kauhean kauas poistuta. Aamuin illoin käyn ruokkimassa sirkat ja huolehtimassa vedet. On tässä töitä ja soveltamista, mutta myös onnistumisen iloa, kun saa uuden sirkkasukupolven taas kasvamaan. Silloin tietää, että on tehnyt jotain oikein.
Sirkat munivat laatikossa olevaan rasiaan, jossa on sopivan kosteat olosuhteet. Rasia nostetaan hautomoon, ja noin kymmenen päivän kuluttua syntyy pieniä sirkkoja, jotka aloittavat elämänsä uudessa laatikossa.
Kotisirkka kasvaa ja vaihtaa kuortaan seitsemän kertaa puolitoista kuukautta kestävän elämänsä aikana.
—Sirkat majoittuvat munakennojen väliin. Ne tykkäävät olla varjossa, jemmassa ja kimpassa. Minua ne tarvitsevat vain huolehtimaan olosuhteista.
Noin kuukauden kuluttua munimisesta sirkka on harvestointikypsä eli pistetään lihoiksi. Sirkat laitetaan ensin paastoon, jotta ne tyhjäävät itsensä ulosteesta. Sen jälkeen ne teurastetaan pakastamalla.
Kaupan hyllyltä hyönteisiä löytyy tällä hetkellä esimerkiksi sirkkamyslin ja sirkka-pähkinäsekoituksen muodossa. Viking Linella ovat parhaillaan menossa hyönteisruokaviikot, ja Ikea on tuomassa tarjolle jauhomadoista valmistetut ötökkäpullat.
Siitä se lähtee.

Elina Lavonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä