VEERA tukee paikallisten vesiensuojelua seuraavat kaksi vuotta

Sanna Laanti on VEERA-hankkeen projektikoordinaattori. Hankkeen tavoite on vaikuttaa konkreettisesti paikan päällä lähivesistöjen tilaan.

4.6.22015 Aurajoki ja Paimionjoki ovat varsinaissuomalaisille tuttuja jokia. Välillä jopa niin tuttuja, että niiden olemassaolon ja arvon unohtaa.

—Liedon keskustassakin Aurajoki on sellaisessa roolissa, ettei sen olemassaoloa huomaa mistään, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin myöntää.
Mitä tutumpi ja tärkeämpi joki tai järvi on, sitä parempaa huolta siitä yleensä halutaan pitää. Vesiensuojeluun ja vesistöjen merkityksen lisäämiseen tähtää Aurajokisäätiön hallinnoima VEERA-hanke. Projektin nimen takaa löytyy lause Vesiensuojelua Varsinais-Suomen suurten jokien valuma-alueilla, sekä projektikoordinaattori Sanna Laanti.
<$>—Tavoitteena on konkreettisten toimien ja ihmisten tapaamisten avulla jakaa tietoa vesien tilasta, vesien hoidosta ja suojelusta, sekä ravinteiden kierrättämisen vaikutuksista vesien tilaan, Laanti kuvailee.
Tarkoitus on löytää paikallisia yhdistyksiä, yhteisöjä ja toimijoita, jotka tarvitsevat apua tai tukea toiminnalleen. Laiduntreffejä, niittotalkoita, kosteikkorakentamista, melkein mitä vain.
—Vesistöjen varsilla asuvat ja elävät ihmiset voivat lähestyä meitä ehdotuksilla ja toiveilla. Haluamme tukea paikallisia, jotta he jaksaisivat ja pystyisivät tekemään työtä omilla kotiseuduillaan, Laanti kertoo.
Kaksivuotinen VEERA-hanke ottaa mielellään vastaan yhteydenottoja paikallisilta ihmisiltä, jotka haluavat parantaa lähivesiensä tilaa.

Vaikutusmahdollisuus on jokaisella

VEERA-hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö, ja Aurajokisäätiön lisäksi mukana ovat Paimionjoki-yhdistys ja Salon Vesistöklinikka. Kaikilla vesialueilla suurimmat ongelmat liittyvät ravinnekuormitukseen ja eroosioon.

—Ravinnekierron parantaminen on Varsinais-Suomessa avainroolissa vesistöjen tilan parantamiseksi. Eroosiota ehkäistään parhaiten sillä, että pelloille ja jokivarsille saadaan talviaikainen kasvipeitteisyys ravinteita pidättämään. Suorien ojien sijasta tarvitaan mutkaisia ojia, Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjohtaja tiivistää.
Vaikka suurin kuormittaja on edelleen maatalous, maanviljelijöitä ei haluta syyllistää. Tärkeintä olisi tehdä koko ajan jotain, pieneltäkin tuntuvaa parannusta nykytilanteeseen.
—Aurajoen varressa on maanomistajien kanssa tehty todella paljon töitä, ja onnistuttu parantamaan tilannetta. Lannistua ei saa, Aurajokisäätiön Sinikka Paulin kannustaa.

Matti Lehtonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä